Kuorsaus-Opas 2025: Syyt, Terveysriskit ja Hoitovaihtoehdot

Kuorsaus on äärettömän yleinen ilmiö, joka vaikuttaa jopa 45% miehistä ja 25-30% naisista aikuisväestössä. Vaikka monet pitävät kuorsausta lähinnä harmillisena häiriönä, se voi olla merkki vakavammasta terveysongelmasta – obstruktiivisesta uniapneasta. Tutkimukset osoittavat, että 70-95% uniapneapotilaista kuorsaa, mutta kaikki kuorsaajat eivät kärsi uniapneasta. Ymmärtämällä kuorsauksen syyt ja tunnistamalla varoitusmerkit voidaan saavuttaa parempi uni ja välttää vakavat terveysriskit.

Mikä Aiheuttaa Kuorsauksen?

Kuorsaus syntyy, kun ilma virtaa kapealla ylähengitystiellä ja aiheuttaa pehmytkudosten värähtelyn. Ääni, jonka tunnemme kuorsauksena, syntyy kun ilma virtaa kapeuntuneessa hengitystiessä aiheuttaen turbulenssia, pehmeän kitalaen lepatuusta ja siksi kovaäänisiä hengitysääniä.

Anatomiset Tekijät

Useat anatomiset tekijät voivat kaventaa ylähengitystietä ja edistää kuorsausta:

Pehmeän kitalaen ja kielen muoto: Paksu tai pitkä pehmeä kitalaki tai kielinastat voivat kaventaa hengitystietä nukkuessa. Kun kielenlihas rentoutuu unen aikana, kieli voi vajota taaksepäin ja osittain tukkia ilmatien.

Mandibulaarinen takavetäytyminen: Henkilöillä, joilla on pieni tai taaksepäin siirtynyt alaleuka, hengitystie voi olla luonnostaan kapeampi, lisäten kuorsausriskiä.

Nielurisat ja kitapussit: Suurentuneet nielurisat (erityisesti lapsilla) tai kitapussit voivat tukkia osittain ilmatien ja aiheuttaa kuorsausta.

Nenän rakenne: Nenän väliseinän vinous, nenäpolyypit tai muut nenän tukokset voivat pakottaa suuhengitykseen, mikä lisää kuorsausta.

Elämäntapatekijät

Ylipaino ja liikalihavuus: Liikalihavuus on yksi merkittävimmistä kuorsauksen ja uniapnean riskitekijöistä. Tutkimus osoitti, että 45% kuorsaavista potilaista kärsi luokan III liikalihavuudesta (BMI yli 35). Ylimääräinen rasvakudos, erityisesti kaulan alueella, voi painaa hengitystietä ja kaventaa sitä.

Alkoholi ja sedatiivit: Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet rentouttavat kurkun lihaksia, mikä lisää kuorsauksen todennäköisyyttä. Tutkimukset osoittavat, että alkoholin käyttö illalla pahentaa merkittävästi kuorsausta.

Tupakointi: Tupakointi ärsyttää ja turvottaa ylähengitysteiden limakalvoja, kaventaen ilmatietä ja edistäen kuorsausta.

Nukkumisasento: Nukkuminen selällään (supine position) lisää kuorsausta, koska painovoima vetää kielen ja pehmytkudokset taaksepäin. Asento-ongelmallinen uniapnea (Positional OSA) on yleinen alatyyppi, jossa oireet ilmenevät pääasiassa selällään nukkuessa.

Ikääntyminen: Kuorsaus lisääntyy iän myötä. Tutkimukset osoittavat, että noin 45% miehistä ja 30% naisista yli 65-vuotiaista kuorsaa. Tämä johtuu lihasten luonnollisesta heikkenemisestä ja kudosten löystymisestä iän myötä.

Kuorsaus vs. Uniapnea: Ero ja Vaarat

Kaikki kuorsaajat eivät kärsi uniapneasta, mutta kuorsaus on keskeinen oire obstruktiivisessa uniapneassa (OSA).

Primaarinen Kuorsaus

Primaarinen kuorsaus tarkoittaa kuorsausta ilman merkittäviä hengityskatkoksia tai hapenpuutetta. Henkilö kuorsaa, mutta hänen hengityksensä jatkuu normaalisti läpi yön. Tutkimus osoitti, että 16% potilasta, jotka hakeutuivat hoitoon kuorsauksen vuoksi, kärsivät vain primaarisesta kuorsauksesta ilman uniapneaa.

Vaikka primaarinen kuorsaus ei aiheuta suoria terveysriskejä kuin uniapnea, se voi:

• Häiritä kumppanin unta merkittävästi
• Pirstaloittaa omaa unta lievästi
• Olla sosiaalisesti kiusallista

Obstruktiivinen Uniapnea (OSA)

Obstruktiivinen uniapnea on vakavampi häiriö, jossa ylähengitystiet tukkeutuvat toistuvasti unen aikana, aiheuttaen hengityskatkoksia. Tutkimuksissa 52% potilaista, jotka hakeutuivat hoitoon kuorsauksen vuoksi, kärsivät vaikeasta OSA:sta, 18% keskivaikeasta ja 14% lievästä.

OSA:n merkkejä primaarisen kuorsauksen lisäksi:

• Hengityskatkokset: Kumppani havaitsee hengityksen pysähtymisen
• Äkillinen herääminen tukehtumiseen: Heräät tuntemalla ettet saa henkeä
• Liiallinen päiväaikainen väsymys: Tunnet olosi väsyneeksi huolimatta 7-8 tunnista unta
• Aamupäänsärky: Herää usein päänsärkyyn
• Yölliset virtsaamistarpeet: Heräät useita kertoja yöllä virtsaamaan (nocturia)

Tärkeää: Jos epäilet uniapneaa, hakeudu lääkäriin. Hoitamaton OSA lisää merkittävästi riskiä sydänsairauksiin, aivohalvaukseen, diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Lue kokonaisvaltainen opas artikkelissamme Paras Apu Kuorsaukseen 2025: Tehokkaimmat Ratkaisut.

Kuorsauksen Terveysriskit

Vaikka primaarinen kuorsaus itsessään ei ole vaarallinen, siihen liittyvä tai sen taustalla oleva uniapnea voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia.

Kardiovaskulaariset Riskit

OSA liittyy vahvasti sydän- ja verisuonisairauksiin:

• Korkea verenpaine (hypertensio): OSA lisää hypertension riskiä (odds ratio 1.37)
• Sydämen vajaatoiminta: Toistuvat hapenpuutejaksot rasittavat sydäntä
• Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti: OSA nostaa merkittävästi sydäninfarktiriskiä
• Eteisvärinä: OSA on yleisin sydämen rytmihäiriö, joka liittyy uniapneaan

Metaboliset Riskit

OSA liittyy metabolisiin häiriöihin:

• Tyypin 2 diabetes: OSA lisää diabetesriskiä
• Metabolinen oireyhtymä: Yhdistelmä korkea verenpaine, korkea verensokeri, epänormaali kolesteroli ja vatsan alueen liikalihavuus

Kognitiiviset ja Psykologiset Vaikutukset

• Muisti ja keskittymishäiriöt: Krooninen univaje heikentää kognitiivista toimintaa
• Masennus ja ahdistuneisuus: OSA liittyy korkeampaan masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin
• Liikennonnettomuudet: OSA-potilaat ovat 2-3 kertaa alttiimpia liikenneonnettomuuksille väsymyksen ja päiväaikaisen uneliaisuuden vuoksi

Kumppanin Uni ja Parisuhde

Kuorsaus ei vaikuta vain kuorsaajaan – se häiritsee merkittävästi kumppanin unta:

• Kumppanit raportoivat huonompaa unen laatua, lisääntyneitä heräilyjä ja päiväaikaista väsymystä
• Pitkäaikainen univaje voi johtaa ärtyvyyteen, parisuhdekonflikteihin ja jopa erillisiin makuuhuoneisiin
• Tutkimukset osoittavat, että kuorsauksen hoito parantaa sekä kuorsaajan että kumppanin unen laatua ja parisuhteen tyytyväisyyttä

Kuorsauksen Hoitovaihtoehdot

Kuorsauksen hoito riippuu sen vakavuudesta ja siitä, liittyykö siihen uniapneaa.

Elämäntapamuutokset

Painonpudotus: Jos olet ylipainoinen, jo 10% painonpudotus voi vähentää kuorsausta merkittävästi. Tutkimukset osoittavat, että painonnousu miehillä vähentää hoitojen tehokkuutta, kun taas painonpudotus parantaa sitä.

Alkoholin välttäminen ennen nukkumaanmenoa: Älä juo alkoholia vähintään 3-4 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Tupakoinnin lopettaminen: Tupakoinnin lopettaminen vähentää hengitysteiden ärsytystä ja turvotusta.

Säännöllinen uni: Pidä säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista.

Asento terapia (Positional Therapy)

Jos kuorsaus tapahtuu pääasiassa selällään nukkuessa, asento terapia voi olla tehokas.

Tutkimus osoitti, että asento terapia (yhdistettynä nenälaajentimiin, nenähuuhteluun, suun teippaukseen) vähensi kuorsausta merkittävästi primaarisessa kuorsauksessa. Kuitenkin, mandibulaarinen edistymislaite (MAD) oli tehokkaampi: 78% MAD-ryhmän kumppaneista raportoi kuorsauksen "paljon parantuneen" verrattuna 42% asento terapia-ryhmässä.

Käytännön vinkkejä asento terapiaan:

• Tennis-pallo-tekniikka: Ompele tennispallo yöpuseron selkäpuoleen estämään selällään kääntymisen
• Kiilatyynnyt: Käytä kiilatyynyjä pitääksesi yläruumis kohottuna
• Kaupalliset positiolaitteet: Erikoislaitteita, jotka herättävät sinut lievällä tärinällä jos käännyt selälle

Nenän Hoito

Nenän laajentimet (nasal strips): Ulkoiset nenän laajentimet, kuten Breathe-rite, voivat avata sieraimia ja helpottaa nenähengitystä. Tutkimukset osoittavat ristiriitaisia tuloksia – jotkut tutkimukset osoittavat kuorsauksen vähenemistä, toiset eivät. Tuoreimmat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset osoittivat, että nenän laajentimet eivät auttaneet lievittämään nenän tukkoisuutta kroonisessa yöllisessä tukokessa.

Nenähuuhtelu ja steroidi: Tutkimuksessa käytettiin yhdistelmää 2 mg mometasonia ja suolaliuoshuuhtelua 240 ml:ssa. Tämä voi auttaa vähentämään nenän turvotusta ja parantaa nenähengitystä.

Suun teippaus: Suun teippaus voi estää suuhengitystä ja vähentää kuorsausta. Tutkimus 30 lievän uniapnean potilaalla osoitti, että suun teippaus vähensi kuorsausta, erityisesti asento-ongelmallisessa uniapneassa. Kuitenkin, vakavassa uniapneassa suun teippaus ei estänyt suun kautta hengittämistä tai "suun puhaltamista". Varoitus: Suun teippaus ei sovi kaikille ja voi olla vaarallista niille, joilla on vaikea nenän tukos tai vakava uniapnea.

Mandibulaarinen Edistymislaite (MAD)

Mandibulaarinen edistymislaite on suulle asetettava laite, joka työntää alaleuan eteenpäin, avaten ylähengitystietä.

Tehokkuus: Tutkimukset osoittavat vahvasti MAD:n tehokkuuden:

• Tutkimus 256 potilaalla osoitti, että keskimääräinen AHI laski 43.2:sta 18.2:een MAD:n kanssa (p alle 0.0001)
• 54% potilaista saavutti AHI alle 10 (vastetta määritelmä)
• 66% potilaista saavutti vähintään 50% AHI:n laskun
• Happisaturaatio, apnean kesto, unen tehokkuus ja kokonaisheräilyt paranivat merkittävästi

Tutkimus 630 potilaalla osoitti, että 76% jatkoi MAD-hoitoa pitkäaikaisesti (keskimääräinen seuranta useita vuosia), mikä viittaa hyvään siedettävyyteen.

Kuka hyötyy MAD:sta:

• Naiset: Naissukupuoli ennusti hoitomenestystä (odds ratio 2.4, p=0.01)
• Lievä OSA: Lievä uniapnea ennusti menestystä sekä miehillä (OR 2.5) että naisilla (OR 12)
• Asento-ongelmallinen OSA: Miehillä, joilla oli asento-ongelmallinen OSA (lateraalinen AHI alle 10), OR hoitomenestykselle oli 6.0 (p alle 0.001)
• Primaarinen kuorsaus: MAD on suositeltu hoito kuorsaajille ilman uniapneaa

Tuore satunnaistettu tutkimus 2024 vertasi MAD:a yhdistettyyn hoitoon (nenälaajentimet, nenähuuhtelu, suun teippaus, asento terapia) primaarisessa kuorsauksessa. MAD oli selvästi parempi: 78% MAD-käyttäjien kumppaneista raportoi kuorsauksen "paljon parantuneen" verrattuna 42% yhdistetyn hoidon ryhmässä.

Asento-ongelmallisessa OSA:ssa MAD oli yhtä tehokas kuin CPAP: Tutkimus osoitti, että asento-ongelmallisilla OSA-potilailla MAD vähensi AHI:ta samassa määrin kuin CPAP (MAD: 4.7 vs. CPAP: 3.4, ei merkitsevää eroa).

Lue yksityiskohtainen vertailu hoitovaihtoehdoista artikkelissamme Kuorsauksen Estäminen 2025: Tuotteet ja Menetelmät Vertailussa.

CPAP-Hoito

Jos kuorsaus liittyy keskivaikeaan tai vaikeaan OSA:han, CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) on kultastandardi hoito. CPAP-laite puhaltaa jatkuvaa ilmavirtaa maskin kautta, pitäen hengitystiet auki läpi yön.

CPAP on erittäin tehokas:

• Poistaa lähes kokonaan kuorsauksen
• Poistaa hengityskatkokset
• Parantaa merkittävästi unen laatua ja päiväaikaista valppautta
• Vähentää kardiovaskulaarisia riskejä

Suurin haaste on sitoutuminen – jotkut potilaat kokevat CPAP:n epämukavaksi tai hankalaksi käyttää. MAD voi olla vaihtoehto niille, jotka eivät siedä CPAP:a.

Kirurgiset Vaihtoehdot

Kirurgia on viimeinen vaihtoehto ja tulisi harkita vain perusteellisen arvioinnin jälkeen. Kirurgia ei paranna häiriötä, on kallista ja voi johtaa vakaviin komplikaatioihin.

UPPP (uvulopalatopharyngoplasty): Poistaa ylimääräistä kudosta kurkusta ja kiellukesta laajentaakseen ilmatien. Tehokkuus vaihtelee.

Septoplastia: Korjaa nenän väliseinän vinouman parantaakseen nenähengitystä.

Risojen poisto: Lasten kuorsauksessa suurentuneiden nielurisojen poisto voi olla hyvin tehokas.

Milloin Hakeutua Lääkäriin?

Hakeudu lääkäriin, jos:

• Kumppani havaitsee hengityskatkoksia unen aikana
• Heräät tukehtumiseen tai hengästyneenä
• Liiallinen päiväaikainen väsymys huolimatta riittävästä uniajasta
• Aamupäänsärky tai suun kuivuus herätes sä
• Kuorsaus häiritsee kumppania merkittävästi
• Kuorsaus jatkuu huolimatta elämäntapamuutoksista

Lääkäri voi suositella unitutkimusta (polysomnografia) selvittääkseen onko kyseessä uniapnea. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat keskeisiä terveyden suojelemiseksi.

Usein Kysytyt Kysymykset

Onko kuorsaus aina merkki uniapneasta?
Ei. Vaikka 70-95% uniapneapotilaista kuorsaa, monet kuorsaajat eivät kärsi uniapneasta. Primaarinen kuorsaus on yleistä ilman hengityskatkoksia. Jos kuitenkin kumppani havaitsee hengityskatkoksia, heräät tukehtumiseen tai tunnet liiallista päiväaikaista väsymystä, kyseessä voi olla uniapnea ja sinun tulisi hakeutua lääkäriin.

Voiko kuorsaus parantua painonpudotuksella?
Kyllä, erityisesti jos olet ylipainoinen. Tutkimukset osoittavat, että jo 10% painonpudotus voi vähentää kuorsausta ja uniapnean vakavuutta merkittävästi. Painonnousu päinvastoin pahentaa oireita. Painonpudotus on yksi tehokkaimmista elämäntapamuutoksista kuorsauksen vähentämiseen.

Toimivatko nenän laajentimet kuorsaukseen?
Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Jotkut ihmiset kokevat hyötyä, toiset eivät. Tuoreimmat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset osoittavat, että nenän laajentimet eivät auttaneet kroonisessa nenän tukoksessa eivätkä parantaneet uniapneaa yksinään käytettynä. Ne voivat kuitenkin auttaa joitakin ihmisiä, erityisesti osana yhdistettyä hoitoa. Ovat halpoja ja turvallisia kokeilla.

Onko MAD parempi kuin CPAP?
Riippuu tilanteesta. CPAP on tehokkaampaa AHI:n vähentämisessä, mutta MAD:n sitoutuminen on usein parempi. Asento-ongelmallisessa OSA:ssa ja lievässä-keskivaikeassa OSA:ssa MAD voi olla yhtä tehokas kuin CPAP. Primaarisessa kuorsauksessa ja niille, jotka eivät siedä CPAP:a, MAD on erinomainen vaihtoehto. Keskustele lääkärin kanssa, mikä sopii sinulle parhaiten.

Voiko suun teippaus auttaa kuorsaukseen?
Joissakin tapauksissa. Tutkimus osoitti, että suun teippaus vähensi kuorsausta lievässä uniapneassa, erityisesti asento-ongelmallisilla potilailla. Kuitenkin vakavassa uniapneassa se ei ollut tehokas. Suun teippaus voi olla vaarallista, jos sinulla on vaikea nenän tukos tai vakava uniapnea. Keskustele lääkärin kanssa ennen kokeilua.

Auttaako asento terapia kuorsaukseen?
Kyllä, jos kuorsaat pääasiassa selällään. Tutkimukset osoittavat, että asento terapia voi vähentää kuorsausta merkittävästi asento-ongelmallisessa kuorsauksessa. Yksinkertaiset menetelmät kuten tennispallo yöpuseron selkäpuolella tai kiilatyynyjen käyttö voivat auttaa. Kuitenkin MAD oli tehokkaampaa tutkimuksissa.

Onko kuorsaus vaarallista?
Primaarinen kuorsaus itsessään ei ole vaarallista terveydelle, mutta voi häiritä kumppanin unta. Kuitenkin, jos kuorsaus liittyy uniapneaan, se on vakava terveysriski. Hoitamaton OSA lisää riskiä sydänsairauksiin, aivohalvaukseen, diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Siksi on tärkeää arvioida, onko kyseessä pelkkä kuorsaus vai uniapnea.

Kuinka kauan kestää ennen kuin MAD alkaa toimia?
Useimmat ihmiset huomaavat välittömän vaikutuksen ensimmäisestä yöstä lähtien. MAD pitää alaleuan eteenpäin, mikä avaa hengitystien heti. Optimaalinen teho saavutetaan, kun laite on säädetty oikein – tämä voi vaatia useita säätöjä hammaslääkärin kanssa ensimmäisten viikkojen aikana. Pitkäaikainen teho on osoitettu tutkimuksissa – 76% potilaista jatkoi käyttöä vuosien ajan.

Yhteenveto: Kuorsauksen Hallinta

Kuorsaus on yleinen häiriö, joka vaikuttaa jopa 45% miehistä ja 25-30% naisista. Vaikka primaarinen kuorsaus itsessään ei ole vaarallista, se voi olla merkki vakavammasta ongelmasta – obstruktiivisesta uniapneasta.

Tärkeimmät löydökset:

• Kuorsaus ei aina tarkoita uniapneaa: 16% kuorsaajista kärsii vain primaarisesta kuorsauksesta
• OSA on yleinen: 52% kuorsauspotilaista kärsii vaikeasta OSA:sta
• Painonpudotus auttaa: 10% painonpudotus voi vähentää kuorsausta merkittävästi
• MAD on tehokas: 54% saavutti AHI alle 10, 66% vähintään 50% laskun
• MAD vs. yhdistetty hoito: 78% vs. 42% raportoi merkittävän parannuksen primaarisessa kuorsauksessa
• Asento-ongelmallisessa OSA:ssa MAD = CPAP: Yhtä tehokas AHI:n vähentämisessä

Hoitostrategia:

1. Elämäntapamuutokset: Painonpudotus, alkoholin välttäminen, tupakoinnin lopetus
2. Asento terapia: Jos kuorsaat pääasiassa selällään
3. Nenän hoito: Nenälaajentimet, huuhtelut, steroidi (vaihtelevia tuloksia)
4. MAD: Ensisijainen hoito primaariseen kuorsaukseen ja lievään-keskivaikeaan OSA:han
5. CPAP: Kultastandardi keskivaikeaan-vaikeaan OSA:han
6. Kirurgia: Viimeinen vaihtoehto, vain perusteellisen arvioinnin jälkeen

Jos epäilet uniapneaa – hengityskatkokset, äkilliset heräilyt, liiallinen väsymys – hakeudu lääkäriin. Varhainen diagnoosi ja hoito voivat pelastaa hengen.

Syväsukellukset Aiheeseen

Tutustu tarkemmin kuorsaukseen ja sen hoitoon seuraavissa artikkeleissa:

Hoitovaihtoehdot:

• Kuorsauksen Estäminen 2025: Tuotteet ja Menetelmät Vertailussa - Kattava vertailu kaikista hoitovaihtoehdoista
• Paras Apu Kuorsaukseen 2025: Tehokkaimmat Ratkaisut - Suositukset parhaista hoidoista

Lähteet

1. Pevernagie, D. A., Gnidovec-Strazisar, B., Grote, L., et al. (2016). Epidemiologic Profile of Patients with Snoring and Obstructive Sleep Apnea. International Archives of Otorhinolaryngology, 20(3), 213-217. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4297010/

2. Hoffstein, V. (2002). Snoring Versus Obstructive Sleep Apnea: A Case Report. Anesthesia Progress, 58(1), 33-38. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3076978/

3. Lee, G. S., Lee, L. A., Wang, C. Y., et al. (2010). Does Snoring Intensity Correlate with the Severity of Obstructive Sleep Apnea? Journal of Clinical Sleep Medicine, 6(5), 475-480. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2952752/

4. Franklin, K. A., & Lindberg, E. (2015). Obstructive sleep apnea is a common disorder in the population—a review on the epidemiology of sleep apnea. Journal of Thoracic Disease, 7(8), 1311-1322. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4561280/

5. Alshaer, H., Bradley, T. D., & Fernie, G. R. (2018). Objective Relationship Between Sleep Apnea and Frequency of Snoring Assessed by Machine Learning. Journal of Clinical Sleep Medicine, 14(3), 307-314. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6411174/

6. Pinto, V. L., Sharma, S., Ledesma, M., et al. (2024). Mandibular Advancement vs Combined Airway and Positional Therapy for Snoring: A Randomized Clinical Trial. JAMA Otolaryngology–Head & Neck Surgery, 150(7), 607-614. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11117146/

7. Marklund, M., Stenlund, H., & Franklin, K. A. (2004). Mandibular Advancement Devices in 630 Men and Women With Obstructive Sleep Apnea and Snoring: Tolerability and Predictors of Treatment Success. Chest, 125(4), 1270-1278. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0012369215320857

8. Yoshida, K. (2016). Mandibular Advancement Device as a Comparable Treatment to Nasal Continuous Positive Airway Pressure for Positional Obstructive Sleep Apnea. Journal of Clinical Sleep Medicine, 12(8), 1113-1119. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4957189/

9. Itoh, T., Nishimura, M., Suzuki, S., et al. (2000). Effects of a mandibular advancement device for the treatment of sleep apnea syndrome and snoring on respiratory function and sleep quality. Internal Medicine, 39(2), 107-112. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11202830/

10. Okuno, K., Pliska, B. T., Hamoda, M., et al. (2022). Mandibular advancement devices in obstructive sleep apnea: an updated review. Current Opinion in Pulmonary Medicine, 28(6), 568-575. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8906377/